Mistä tulemme, missä olemme?

Luetaan yhdessä -verkostomme on ollut osa suomalaista kotoutumistoiminnan kenttää jo 15 vuoden ajan. Tuossa ajassa meistä on kasvanut vaikuttava ja tunnettu valtakunnallinen toimija, joka tunnetaan matalan kynnyksen ryhmistään ja poikkeuksellisen sitoutuneista vapaaehtoisistaan.

Ohjausryhmämme puheenjohtaja Terhi Nieminen-Mäkynen kuvasi toimintamme kasvun vaiheita ansiokkaasti tämän vuoden syysseminaarin avauspuheessaan. On tärkeää tietää, mistä tulemme ja missä olemme nyt, jotta voimme ylpeydellä ja innolla suunnata katsetta kohti tulevaa.

Terhi Nieminen-Mäkynen on toiminut verkostomme ohjausryhmän puheenjohtajana viimeiset kaksi kautta inspiroivalla, rohkealla ja sydämellisellä otteella. Sydämellinen kiitos Terhi luotsauksestasi ja ammattitaidostasi!

Upeat vapaaehtoisemme koolla valtakunnallisessa seminaarissamme 23.11.2019.

”Hyvät ystävät, rakkaat Luetaan yhdessä-verkoston opettajat, työntekijät ja muut työtä tukevat läsnäolijat

Aluksi haluan sijoittaa meidät Suomen tämän hetkiseen väestörakenteeseen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2018 lopussa 402 619 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä oli 7,3 prosenttia koko Suomen 5,5 miljoonaisesta väestöstä.  Ulkomaalaistaustaisista miesten osuus oli 51,5 prosenttia. Suurin miesten osuus oli brittiläistaustaisilla, joista 81 prosenttia oli miehiä. Seuraavaksi suurimmat miesten osuudet olivat nepalilais-, pakistanilais- ja nigerialaistaustaisilla. Thaimaalaistaustaisista peräti 84 prosenttia ja filippiiniläistaustaisista 69 prosenttia oli naisia. Suurimmista taustamaaryhmistä myös esimerkiksi venäläis-, kiinalais- ja kongolaistaustaisilla oli naisenemmistö. Selvästi koko maan keskiarvoa enemmän ulkomaalaistaustaisia asui Ahvenanmaalla, 14,5 prosenttia, ja Uudellamaalla, 13 prosenttia. Myös Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maakunnissa ulkomaalaistaustaisia asui suhteellisesti hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin.  Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli 335 414 ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä 67 205. Ulkomaalaistaustaisten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Hyvät ystävät

Tämän sanottuani haluan toivottaa teidät taas kerran lämpimästi tervetulleiksi tähän yhteiseen syksyiseen seminaariimme. Tämä saattaa olla on minulle viimeinen kerta, kun jäsenyyteni Suomen Akateemisten Naisten liiton hallituksen jäsenenä päättyy tämän vuoden lopussa.  Puheenjohtajuus Luetaan yhdessä verkoston ohjausryhmässä on ollut minulle yksi elämäni suurista ja mukavista tehtävistä. Toiminta on kasvanut ja jatkunut vilkkaana koko mukana oloni lähes kuuden vuoden ajan ja kuten jo viime vuoden seminaarin alussa veikkailin tämän vuoden paikaksi Hartwall Areenaa, niin täällähän me nyt sitten olemme! Emme tosin vielä tarvinneet koko Arenaa mutta kukapa tulevaisuudesta tietää! Joka tapauksessa viime vuoden lopussa meillä oli toimintaa 29 paikkakunnalla 89 opetusryhmässä. Opiskelijoita oli 2372 ja teitä vapaaehtoisia opettajia 511.

Helsingin Sanomien tämän kuun 6. päivän lehdessä oli laajahko artikkeli otsikolla ”Suomenopintojen alku ei aina suju” ja johdantona sanottiin, että ”maahanmuuttajille järjestettävän koulutuksen vaikuttavuutta on arvosteltu.” Siinä toimittaja Anu-Elina Ervasti kertoo yhden maahanmuuttajanaisen vaikean reitin päästä tasoiseensa suomen kielen opetukseen tultuaan maahan miehensä perässä.  Työ- ja elinkeinotoimisto, TE-toimisto oli ohjaillut koulutusta hakevaa, milloin mihinkin ja lopputuloksena kuukausien hakuprosessin jälkeen hänet ohjattiin takaisin nollatasoon, vaikka hänellä oli jo alun alkaen suomen kielen perusteita hallinnassa. Tämä ns. virallisessa kotoutumiskoulutuksessa tapahtuvaa.

Me Luetaan yhdessä- verkosto olemme matalan kynnyksen toimija. Meille saa tulla kuka haluaa ja missä tahansa oman koulutuksensa ja kotoutumisensa vaiheessa.  Tämän vuoden alusta tarjoamme myös mahdollisuuden työelämään paremmin suuntautuvaan mentorointiohjelmaan Auroras-verkoston avulla. Kuulette tästä lisää tänään.

Luetaan yhdessä- verkosto sai alkunsa vuoden 2004 aikana Vantaalla, jolloin Marja Liisa Toivanen ja Pirjo Riitta Frankenhaeuser aloittivat suomen kielen opetuksen pienelle somalitaustaiselle naisryhmälle, jonka Pirkko Matkaselkä kokosi. Tarkoituksena oli opettaa suomea sellaisille naisille, jotka eri syistä eivät osallistu aikuisopiston ryhmiin. Kevään 2005 kuluessa vakuututtiin siitä, että lukutaidottomia on huomattavasti enemmän kuin on luultu. Ilmeistä oli, että kukaan ei tiennyt määrää. Ei ollut minkäänlaista tiedostoa, mistä näkyisi, mitä koulutusta kukin maahanmuuttaja on saanut ja miten tavoitteet on saavutettu. Tästä kehittyi ajatus suorittaa pilottiprojekti, jossa tarkoituksena oli löytää välineistö lukutaidottomien maahanmuuttajien kartoittamiseen ja toiseksi selvittää miten voidaan saavuttaa ja kouluttaa vapaaehtoisia lukutaito-opettajia naisjärjestöjen jäsenistä. Opetushallituksessa oli samoihin aikoihin lukutaito-opetukseen keskittyvä hanke ja ajateltiin, että Vantaan pieni pilottiprojekti olisi mahdollista liittää siihen.

Projektin toteuttamiseksi esitettiin Suomen UNIFEM:n Vantaan paikallistoimikuntaa. Lähtökohtana oli, että Vantaalla, koko maassa, on naisjärjestöjä, joilla on koulutettua eläkeikäistä jäsenistöä. Nämä naiset voisivat olla ryhmien opetukseen tarvittava resurssi. UNIFEM:n Vantaan paikallistoimikunta voisi toimia tiedottajana ja yhteisten neuvotteluiden vetäjänä. Projektin kustannusten kattamiseksi päätettiin hakea tukea opetushallitukselta. Ajatuksena oli, että opetushallitus voisi jatkossa levittää tietoa kuntiin, joissa on lukutaidottomia maahanmuuttajia. Vihdoin maaliskuussa 2006 opetusministeriö myönsi 4000euron määrärahan, joka siirrettiin Vantaan UNIFEM:n tilille. Pilotti suoritettiin ja raportoitiin syksyn 2006 aikana. Vantaalaiset naisjärjestöt kutsuttiin yhteiseen tilaisuuteen lokakuun 9. päivänä 2006, jossa hanke esiteltiin ja osallistuvia yhdistyksiä kannustettiin osallistumaan. Yhden vantaalaisen yhdistyksen hartiat eivät riitä koko kaupungin tarpeiden edessä. Apuun tuli myös Suomen UNIFEM-järjestö.

Huhtikuussa 2007 Suomen UNIFEM:n toimistossa Helsingissä pidettiin kokous yhdessä Zonta-järjestön edustajien kanssa. Tuolloin Ulla Salonen kertoi, että Zontat olivat päättäneet vuotuisessa kokouksessaan kohdistaa seuraavan Keltainen Ruusu-kampanjan tuoton maahanmuuttajanaisten koulutushankkeelle ja että avustus jakautuu vuosille 2008-2010. Avustuksen suuruus 150 000 euroa selvisi myöhemmin. Kampanjan nimi, joka tosin jätettiin vielä harkittavaksi,  oli tässä vaiheessa: ”UniZon- lukutaito naisille-kehitystä kaikille! Yhteistä toimintaa varten perustettiin ohjausryhmä, jonka puheenjohtaja oli silloinen UNFEM:n puheenjohtaja Helena Ranta ja sihteerinä UNIFEM:n sihteeri Leena Schmidt sekä jäseninä Marja Liisa Toivanen ja Terhi Nieminen-Mäkynen.  Zontia edusti Ulla Salonen ja Mirja Jarimo-Lehtinen. Samanaikaisesti perustettiin myös operatiivinen toimikunta, jossa UNIFEM:stä olivat Pirjo-Riitta Frankenhaeuser, Pirkko Saavalainen, Sinikka Ala-Paavola, Marja Liisa Toivanen, Helena Korpela sekä vantaalaiset Zontien edustajat. Myöhemmin hankekoordinaattoriksi valittiin Ulla Salonen.

Valittu operatiivinen toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa jo toukokuun lopulla (2007). Tuolloin kirjattiin hankkeen tärkeimmät tulevat toimintatavat, jotka ovat tuttuja tänä päivänäkin: maahanmuuttajanaisten tavoittaminen, yhteys kuntien maahanmuuttajaviranomaisiin, tarvittavat toimitilat kuntien tiloissa, paikallisten naisjärjestöjen yhteistyö, kouluttajien koulutus, maahanmuuttajanaisten koulutus, toimipaikkakuntien valinta, vaikuttaminen suuren yleisön asenteisiin ja hankkeen esitteen laatiminen.

Virallinen ”Luetaan yhdessä-Vi läsar tillsammans”-hanke avattiin 4. syyskuuta 2007 Helsingissä Kiasman edessä. Avauspuheen piti Terhi Nieminen-Mäkynen. Muun yleisön lisäksi paikalla olivat ministerit Astrid Thors, Paula Risikko ja Sari Sarkomaa. Tilaisuus sai suurehkon mediahuomion.

Toiminta käynnistyi vauhdilla ja heti järjestettiin kaksi seminaaria, 27. lokakuuta UNIFEM:n tiloissa, viitisenkymmentä osallistujaa ja toinen 1. helmikuuta 2008 Helsingin yliopistolla yli 90 osallistujaa. Samoihin aikoihin myös NNKY päätti luovuttaa Luetaan yhdessä-verkostolle 10 000euron tunnustuspalkinnon. Toiminnan laajentaminen Zontien rahoituksen päättyessä varoja tarvittiin myös pysyvämmin ja mukaan tuli Suomen Kulttuurirahasto vuosiksi 2011-214. Koska Zonta-järjestö, toiminnasta vastaavana ei voinut palkata työntekijää, toiminta siirtyi Suomen Akateemisten Naisten Liiton alaisuuteen ja saimme myös onneksemme toiminnanjohtajan Henna-Maija Syrjälän, joka on siitä asti vienyt verkostoa suurella innolla ja ammattitaidolla eteenpäin. Aluksi yksin ja nyt yhdessä Sanna Laukkasen ja Päivi Rannanheimon kanssa. Emme voi unohtaa myöskään Emmi Juutilaista, joka oli käynnistämässä tablettihanketta ja on nyt Auroraksen toiminnanjohtaja. Heille suuret kiitokset!

Hyvät luetaan yhdessä-verkostolaiset

Lähestyn nyt puheenvuorossani kohti tätä päivää. Vuoden 20015 jälkeen toiminta on vakiintunut mutta ei jäänyt paikoilleen. Päinvastoin! STEA:n rahoitus antoi lisää tilaa ja turvaa kehittymiselle. Uusia ryhmiä on perustettu, oppimateriaaleja kehitetty eikä viimeisimpänä digitaitojen kehittäminen!

Olemme ohjausryhmässä pyrkineet sopeuttamaan omaa toimintaamme muuttuneisiin olosuhteisiin. Tässä yhteydessä haluan esitellä ohjausryhmän jäsenet Elise Hiidenhuhma-Kivelä Helsingistä, Tuire Kajasvirta, Pyhtäältä, Pirkko Matkaselkä Vantaan kaupungista, Ulla Salonen Zontista, Anna Nylund ja Veronica Kalhori asiantuntijoina, Varpu Taarna, Virve Vainio Kuopiosta sekä Eeva Visala Lappeenrannasta. Heille kaikille kiitos ajan ja ammattitaidon vapaaehtoisesta jakamisesta Luetaan yhdessä verkoston toiminnalle.

Meitä kaikkia täällä tänään mukana olevia yhdistää ajatus siinä, että näemme monikulttuurisuuden rikkautena ja kaikki ihmiset yhdenvertaisina. Toiminnan avulla haluamme saada suomalaiseen yhteiskuntaan uusia osaajia huomioiden, että kotoutuminen on prosessi ja se tapahtuu yksilöllisesti. Toisaalta se konkreettinen vapaaehtoistyö, jota te teette tuo varmasti mielekkyyttä teidän omaan elämäänne, ja samalla se on suuri voimavara suomalaiselle yhteiskunnalle.

Toivotan menestyksellistä, mukavaa ja kannustavaa seminaaripäivää.

Seminaari on avattu.”


Terhi Nieminen-Mäkynen
Luetaan yhdessä -verkoston ohjausryhmän puheenjohtaja

Tilaa uutiskirje

Julkaisemme verkostomme vapaaehtoisille tarkoitettua uutiskirjettä viisi kertaa vuodessa.