Blogi: Neljä kuukautta digipilottia – mitä olemme oppineet?

Luetaan yhdessä -verkoston paljon odotettu ja pitkään suunniteltu digipilotti käynnistyi tämän vuoden helmikuussa. Tätä ennen verkosto oli yhteistyökumppanina ja asiantuntijana Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksian Osallisena verkossa -projektia, jossa koulutettiin verkoston vapaaehtoisia käyttämään verkkomateriaaleja ja opettamaan digitaitoja opiskelijoille. Nämä ovat nykyajan kansalaistaitoja yhteiskunnassamme, jossa yhä useampi palvelu on siirtynyt verkkoon ja maahanmuuttajilla on suuri riski jäädä tämän kehityksen ulkopuolelle.

Verkossa on myös yhä enemmän suomen kielen opetusta tukevia materiaaleja ja -sovelluksia, jotka täytyy vain löytää ja oppia käyttämään.

Digipilotista tuli tablettipilotti

Luetaan yhdessä -opetusryhmissä ei ole kuitenkaan ollut tarvittavia laitteita digitaitojen opettamiseen. Näistä lähtökohdista verkosto alkoi suunnitella omaa digipilottia, johon STEA myönsi lisärahoitusta. Tämä on mahdollistanut puolen vuoden mittaisen pilotin, jossa kokeillaan tablettien käyttöä 13 ryhmässä. Pilottiryhmät ovat saaneet vuoden ajaksi tabletteja käyttöönsä sekä alkuperehdytyksen niiden käyttöön.

Päätavoitteena on selvittää, mitkä ovat parhaita tapoja hyödyntää tabletteja opetuksessamme ja kuinka monta tablettia ryhmissä olisi hyvä olla. Pilotissa päädyttiin tabletteihin siksi, että edullisemman hinnan lisäksi kynnys käyttää niitä on esimerkiksi kannettavia tietokoneita matalampi. Kosketusnäytön käyttö on tuttua monille älypuhelimien myötä ja samoin yleisimmät käyttöjärjestelmät. Tabletit myös ohjaavat käyttäjäänsä ja näin ollen niiden käyttö voi olla tietokonetta vaivattomampaa myös heille, jotka eivät ole vielä käyttäneet paljon digilaitteita.

Pilotissa tavoitteeseen pyritään kokeilemalla opetusryhmissä erilaisia demoja erilaisilla kokoonpanoilla. Ensimmäisten demojen aiheiksi muodostuivat tietotekniikkasanasto, tiedonhaku ja asiointi verkossa.

Tablettipilotissa laitteita ja niille suunniteltuja tehtäviä kokeillaan erilaisilla kokoonpanoilla. Pienryhmässä kolme ihmistä on varmastikin maksimimäärä. Kuvassa tablettia testaillaan Silkinportin ryhmässä.

Laitehankinnoissa lähtökohtana tehokkuus

Puoli vuotta kestävä pilotti alkoi helmikuun 2019 alussa laitteiden hankinnalla ja koulutusaikataulun sopimisella. Laitehankintoihin liittyen verkostossa oli jo aikaisemmin päätetty, että hankittavien tablettien käyttöjärjestelmänä on Android. Tähän päätökseen vaikutti huomattavasti edullisempi hinta verrattuna Applen iPadeihin, mutta myös tuttuus: kokemusten mukaan monilla opiskelijoillamme on käytössä Android-puhelin, mikä tekee vastaavan tabletin käytöstä helpompaa.

Tämän lisäksi pilotin käynnistyttyä päätettiin, että sujuvan käytön mahdollistamiseksi laitteissa täytyy olla riittävästi muistia (keskusmuistia vähintään 2GB ja tallennustilaa 32GB), näytön on oltava mahdollisimman suuri (vähintään 10 tuumaa), käyttöjärjestelmä on mielellään uusin (tuolloin Android 8.1 Oreo) ja laitteeseen tulee voida kiinnittää kuulokkeet. Lisäksi suurimmassa osassa tabletteja tuli olla paikka sim-kortille nettiyhteyttä varten. Noin puolella pilottiryhmistä ei ole langatonta verkkoyhteyttä käytössään ja mielestämme vapaaehtoisia ei voi velvoittaa käyttämään omia puhelimaan nettiyhteyden jakamista varten, vaikka se onkin itsessään tärkeä ja opettamisen arvoinen digitaito kenelle tahansa.

Näihin kriteereihin pohjautuen päädyimme kokeilemaan kolmea eri mallia, joista hankimme yhteensä 40 tablettia (kolme jokaiseen ryhmään lukuun ottamatta yhtä isoa ryhmää, joka sai käyttöönsä kuusi tablettia). Oheistarvikkeiksi hankittiin kuulokkeita ja kuulokkeen jakajia, joiden avulla tabletilla voidaan tehdä esimerkiksi kuuntelutehtäviä parina tai yhdessä opettajan kanssa. Yhdessä tablettimallissa on mukana kosketusnäyttökynä, jonka toivomme auttavan esimerkiksi venäläistaustaisia opiskelijoita kyrillisten kirjainten kirjoittamisessa käännöksiä varten.

Aikaisemmista suunnitelmista poiketen kaiuttimille ei ollutkaan tarvetta, sillä tablettien äänentoisto oli yllättävän hyvä ja riittävä ainakin pienryhmän käytössä.

Tablettien työpöytä pyrittiin järjestelemään niin, että laitteiden käyttö olisi vapaaehtoisille mahdollisimman vaivatonta. Vinkki muille toimijoille: kannattaa varautua siihen, että asennuksiin voi mennä yllättävän paljon aikaa, vaikka sitä tekisi ns. liukuhihnalla.

Koulutuksissa naurua ja oppimisen iloa

Tablettipilottiryhmistä suurin osa oli ilmoittautunut jo edellisenä vuonna ja pilotin käynnistyttyä kysyttiin vielä paria ryhmää mukaan. Ryhmien kiinnostuksen kartoittaminen ja ilmoittautumisten kerääminen ennen pilotin aloittamista sekä kaikki muu aikaisemmin tehty suunnittelutyö helpotti suunnattomasti tiukkaa aikataulua. Luetaan yhdessä -verkostossa suuri vahvuus on ollut myös vapaaehtoisten innostuneisuus digipilottia kohtaan ja rohkeus kokeilla ja oppia uutta. Siitä huolimatta, että verkoston vapaaehtoisista suuri osa on jäänyt pois työelämästä ennen digitalisaatiota.

Tästä johtuen vapaaehtoisten ensimmäisessä koulutuksessa käytiin läpi perusteellisesti ja rauhallisesti laitteen käytön perusteita: kuinka tabletti käynnistetään ja yhdistetään nettiin, kuinka kosketusnäyttöä kosketetaan, kuinka Androidin painikkeiden avulla liikutaan. Osaavammatkin osallistujat kokivat peruskäytön harjoittelun hyödylliseksi, sillä vaikka olisikin käyttänyt tablettia ja omistaisikin sellaisen, tablettimalleissa on eroja.

Koulutuksissa ensimmäiset onnistumisen tunteet tulivat siitä, että kokeilemamme nettiyhteyden jakaminen yhdestä tabletista kahteen muuhun toimi jouhevasti. Nettiyhteys oli monelle ryhmälle välttämätön, mutta budjetti ei mahdollistanut sen hankkimista kaikkiin tabletteihin. Yhdessä tabletissa oleva 50 megatavun 4G-yhteys näyttää kuitenkin riittävän hyvin kolmelle tabletille opetusryhmiemme käytössä.

Yksi ryhmien toivoma käyttötarkoitus tableteille on sen yhdistäminen isompaan näyttöön tai videotykkiin. Tablettipilottokoulutuksissa testattiin tähän tarkoitukseen Googlen Chromecastia.

Koulutuksissa merkittävimpänä onnistumisena voi pitää kuitenkin sitä, että kaikissa ryhmissä tablettien peruskäyttö otettiin haltuun kolmen tunnin aikana ja myös monet laitteiden käyttöä aristelleet rohkaistuivat ja innostuivat käyttämään niitä. Pilotin yhtenä tavoitteena onkin opettaa digitaitoja verkoston vapaaehtoisille ja innostaa sekä rohkaista heitä käyttämään digilaitteita, mikä onkin edellytys sille, että oppi voi siirtyä eteenpäin vapaaehtoisilta opiskelijoille. Koulutuksissa on painotettu sitä, että digimaailmassa edes alan ammattilaiset eivät voi oppia ja hallita kaikkea, vaan oppiminen tapahtuu kokeilemalla ja virheitäkin tekemällä.

Kaikkia vapaaehtoisia ei kuitenkaan velvoiteta käyttämään laitteita opetuksessa, vaikka ryhmä olisikin mukana tablettipilotissa. Ryhmälle on kuitenkin sitä parempi, mitä useampi vapaaehtoinen uskaltautuu kokeilemaan tabletteja. Ainakin koulutusten perusteella vaikuttaa siltä, että uusia kokeilijoita on saatu innostettua mukaan. Koulutuksissa kuultiin paljon naurua ja käsiteltävien aiheiden lisäksi osallistujat lähtivät itse etsimään tableteilla heitä kiinnostavia nettimateriaaleja. Kielenoppimissovelluksia kokeiltaessa ilmassa oli myös pientä kisailun tuntua. Tämä tukee ajatusta siitä, että meissä kaikissa asuu, iästä huolimatta, pelaava ihminen.

Kehitysvammaliiton tekemä Papumarket on hyödyllinen erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomille opiskelijoille. Kuvassa Papumarkettin tutustutaan Lappeenrannan tablettipilottikoulutuksessa.

Ensin muutama sivusto ja sovellus haltuun

Pelaaminen itsessään ei ole kuitenkaan digipilottimme ytimessä, vaan suomen kielen harjoittelu verkkosovellusten ja -materiaalien avulla sekä digitaitojen, kuten sähköisen asioinnin, oppiminen. Vapaaehtoisten koulutuksen kesto oli vain noin kolme tuntia ja tabletin käytön harjoittelun jälkeen ehdittiin tutustua muutamiin sivustoihin ja sovelluksiin. Sivustoista meille ehdottomasti tärkein on ollut Luksian Osallisena verkossa -projektin sivut, minne on koottu todella kattavasti materiaaleja maahanmuuttajille sekä kotoutumisen parissa työskenteleville.

Vapaaehtoisten koulutuksissa tutuksi tulivat myös muun muassa Yle Areena, Quizlet, Kahoot, Google Kääntäjä ja erityisen pidetty Papumarket, joka soveltuu hyvin myös kosketusnäytön harjoitteluun. Koulutuksissa testattiin myös Googlen puhehakua ja on ollut hämmästyttävää huomata, kuinka paljon puheentunnistus on kehittynyt. Puhehaku on erityisen hyödyllinen tableteilla, joilla kirjoittaminen on työläämpää kuin tietokoneilla. Koulutuksissa innostuttiin erityisen paljon Google Kääntäjästä, jonka keskustelutoiminnon avulla voi käydä ainakin joillain kielillä keskustelua, vaikka yhteistä kieltä ei olisi.

Kaikki koulutuksissa läpikäydyt sovellukset asennettiin tabletteihin valmiiksi ja tärkeimmille sivustoille tehtiin pikalinkit. Vastaavasti tableteilta siivottiin pois ohjelmia, joille opetusryhmissä ei todennäköisesti ole käyttöä. Tablettien työpöytä pyrittiin järjestelemään niin, että laitteiden käyttö olisi vapaaehtoisille mahdollisimman vaivatonta.

Sähköisen asioinnin harjoittelu jäi jo vapaaehtoisten koulutuksissa harmittavan vajaaksi, kun sekä Kelan että Wilman demoversiot eivät ole enää, tai tällä hetkellä, käytössä. Tablettien käyttötarkoituksia kartoitettaessa nämä kaksi nousivat ylivoimaisesti eniten esille ja tarve niiden harjoitteluun on suuri. Sähköisen asioinnin demosta esiteltiin näin ollen vain TE-palvelujen sivut sekä S-pankin demoversio. Jokaiselle ryhmälle on luotu Google-tili, mikä mahdollistaa myös sähköpostin harjoittelun tableteilla.

Tablettipilottikoulutuksissa on testattu myös pientä matkaprojektoria. Kuvassa Vaasan tablettipilottiryhmä.

Askelmerkit tästä eteenpäin

Lyhyen koulutuksen jälkeen vapaaehtoiset ovat käyttäneet tabletteja itsenäisesti opetusryhmissään kevään ajan. Tablettipilottiryhmiä on kannustettu kokeilemaan erityisesti kolmea demoa, joilla tarkoitetaan tässä yhteydessä erilaisista tehtävistä ja käyttötavoista koostuvia oppituntikokonaisuuksia.

Tällä hetkellä pilotissa kerätään ryhmiltä palautetta ja kokemuksia, joiden pohjalta suunnitellaan tablettipilotin jatkoa. Odotamme innolla kaikkea tietoa siitä, miten tabletteja on ryhmissä käytetty ja kuinka opiskelijat ovat ottaneet ne vastaan. Alun perin puolivuotinen pilotti sai onneksemme jatkoa vielä joulukuun 2019 puoliväliin saakka Jenny ja Antti Wihurin rahaston tukemana. Tämän ansiosta verkostossa voidaan jatkaa tablettipilottiryhmien tukemista syyskaudenkin ajan ja varmistaa, että halu käyttää laitteita jatkuu alkuinnostuksen jälkeenkin.

Pohdittavaa ja tehtävää on muun muassa oppimateriaalien ja -menetelmien saralla. Yksi merkittävä kysymys on se, kuinka lukuisat verkkomateriaalit saisi lajiteltua esimerkiksi taitotasojen mukaan ja kytkettyä tiiviimmin verkoston tuntisuunnitelmiin. Luetaan yhdessä -ryhmien yksi erityispiirre ja haaste on se, että koskaan ei voi olla varma siitä, keitä oppitunnille kulloinkin osallistuu. Kauaskantoisena tavoitteena onkin se, että tablettiin tarttuessa opettaja tietäisi heti, mitä tehtäviä voi antaa sen kanssa tehtäväksi opiskelijan taitotason mukaan. Tällöin tableteista voi olla paljon hyötyä opetusryhmän eriyttämisessä.

Olisi hienoa, jos tabletit olisivat jossain vaiheessa opetusryhmissä yhtä tuttuja ja turvallisia kuin kirjatkin – opetusvälineitä muiden välineiden joukossa. Tablettien käyttöä suunniteltaessa täytyy muutenkin pyrkiä siihen, että laitteista on ehdottomasti enemmän hyötyä ja iloa kuin vaivaa. Vapaaehtoiset käyttävät jo nyt paljon aikaa oppituntien valmisteluun ja tätä ei tulisi lisätä.

Ratkaistavana on myös muutamia teknisiä kysymyksiä sekä etätuen ja vertaistuen mahdollistaminen. Olisi tärkeää saada ryhmien omat oivallukset ja ideat jakoon muillekin esimerkiksi sopivalla verkkoalustalla, jos ryhmät sellaista toivovat. Verkoston digipilotissakin suurin viisaus asuu opetusryhmissä ja vapaaehtoisissa, jotka opiskelijoita kohtaavat.

Kirjoittaja Emmi Juutilainen on Luetaan yhdessä -verkoston digipilotin projektisuunnittelija.

Tablettipilottikoulutuksissa pyrittiin hälventämään digilaitteisiin liittyviä pelkoja ja puhumaan niistä avoimesti. Esittäytyminen tehtiin Vanhustyön keskusliiton SeniorSurfin erinomaisilla tietotekniikkakeskustelukorteilla.



Tilaa uutiskirje

Julkaisemme verkostomme vapaaehtoisille tarkoitettua uutiskirjettä viisi kertaa vuodessa.