Luetaan yhdessä -verkosto 20 vuotta: esittelyssä verkoston pitkäaikainen vapaaehtoinen Sirpa Tuisku

Vantaalla Luetaan yhdessä -ryhmässä aloittanut Sirpa Tuisku on ollut mukana toiminnassa jo pitkälti toistakymmentä vuotta. Edes muutto toiselle paikkakunnalle ei päättänyt Sirpan vapaaehtoisuraa verkostossa, vaan toiminta tuli perässä: nykyisin myös Kauhajoella toimii Sirpan perustama ryhmä.

Onnistumisen iloa ja hyvää mieltä vapaaehtoistyöstä

Sirpa Tuisku on ollut mukana Luetaan yhdessä -toiminnassa vuodesta 2007 lähtien ja ehtinyt toimia ohjaajana kahdessa eri Luetaan yhdessä -ryhmässä, ensin pitkään Vantaan Myyrmäessä ja sittemmin Kauhajoella. Kuten moni muukin verkoston vapaaehtoinen, Sirpa löysi toiminnan pariin eläkkeelle jäätyään.

– Tein elämäntyöni Vantaalla Kivistön koulussa ja jäin eläkkeelle talvella 2007. Aluksi tiedossa oli lastenlasten hoitoa Ranskassa ja sen päätteeksi kesälomaa kuten aina ennenkin. Kun tuli elokuu ja koulut alkoivat, puolisoni ja monet tuttuni lähtivät töihin. Silloin havahduin, ettei minulla ollut paikkaa minne mennä. Tunsin itseni hyödyttömäksi ja mietin, oliko eläkkeelle jäänti ollut virhe. Olihan minulla harrastuksia, puutarha, käsityöt, maalaaminen ja golfin peluu, mutta ne eivät saaneet
minua tuntemaan itseäni tarpeelliseksi.

Onneksi sattuma puuttui peliin ja ohjasi Sirpan Luetaan yhdessä -toiminnan pariin.

– Elokuun lopulla marjoja peratessani kuulin, kun radiossa tuli juttua toritapahtumasta Tikkurilassa, jossa haastateltiin Marja Liisa Toivasta. Hän kertoi, että heillä on alkamassa suomen kielen opetus maahanmuuttajanaisille ja tähän Luetaan yhdessä -ryhmään tarvittaisiin lisää opetuksesta kiinnostuneita henkilöitä. Innostuin asiasta heti ja soitin Marja Liisalle, joka kutsui minut tutustumaan ryhmään ja sinne jäin. Kaksi tuntia opetusta viikossa täytti oivallisesti tarpeeni olla hyödyllinen. Varsin pian Marja Liisa lähti perustamaan uusia ryhmiä lähitaajamiin ja jätti Myyrmäen ryhmän vetämisen minulle. Olin Myyrmäen ryhmässä yli kymmenen vuotta. Loppuaikoina kävin opettamassa harvemmin, sillä vietimme aikaamme yhä enemmän Kauhajoella. Siellä oli mieheni isovanhempien yli 100-vuotias maalaistalo, jonka remontointi oli alussa.

Kauhajoella Sirpan ensimmäiset vuodet menivät remontoidessa, mutta vähitellen aikaa oli muuhunkin. Idea uuden Luetaan yhdessä -ryhmän perustamisesta heräsi vaivihkaa ja sai heti osakseen kiinnostusta.

– Tuttaviemme luona kylässä tuli puheeksi toimintani maahanmuuttajien parissa ja Kauhajoella olevat maahanmuuttajat, joita tuntui olevan yllättävän paljon. Kertomani herätti innostusta, mikä sai minut toteamaan, että kyllä Kauhajoellekin voidaan perustaa Luetaan yhdessä -ryhmä. Otin yhteyttä kaupungin kasvatus- ja opetusjohtajaan sekä verkoston toiminnanjohtajaan Henna-Maijaan, jotka suhtautuivat asiaan innostuneesti. Nyt toimimme Kansalaisopiston alaisuudessa ja alkamassa on kolmas vuosi.

Ryhmissä Vantaalla ja Kauhajoella on ollut paljon samaa, mutta myös eroja. Sirpan kokemuksen mukaan Myyrmäessä erot oppijoiden koulutustaustoissa olivat varsin suuria, kun taas Kauhajoella ryhmän kävijäkunta on ollut homogeenisempää ja tasaisen koulutettua. Toisin kuin Myyrmäen ryhmässä aikaisemmin, Kauhajoen ryhmässä ei ole myöskään ollut ainuttakaan primaarilukutaidotonta. Yhtä kaikki, molemmissa ryhmissä oppijoiden edistyminen sekä yhteisöllisyys ovat pitäneet Sirpan mukana toiminnassa ja motivaation ohjaamiseen yllä.

– Olin 1990-luvun alussa puoli vuotta opettajana Pietarissa koulussa, jonka ensimmäinen vieras kieli on suomi. Suomen opetus alkoi ensimmäiseltä luokalta. Oli aivan parasta se tunne, kun minä ummikko suomalainen, joka en venäjää osannut, sain oppilaat lukemaan ja kirjoittamaan suomea ja jonkin verran puhumaankin. Saman tunteen tavoitan näiden aikuisten opiskelijoiden kanssa, kun näen opiskelijan edistymisen ja kun hän oivaltaa uuden asian. Meillä on yhdessä hauskaa, nauramme paljon ja on kiva tavata niin opiskelijoita kuin opettajiakin. Hyvän mielen saa aina, kun on voinut olla avuksi. Olemme
saaneet opettajiksi innostuneita ja taitavia henkilöitä, joiden kanssa on ilo työskennellä.

Koska Sirpa on ollut toiminnassa mukana lähes verkoston alkuajoilta asti, hän on nähnyt toiminnan kehittymisen sekä verkoston laajenemisen läheltä ja omakohtaisesti. Vuosien myötä erityisesti verkoston tarjoama tuki ja materiaalit ovat menneet Sirpan mielestä ison harppauksen eteenpäin.

– Alkuvuosiin verrattuna on aivan mahtavaa se tuki, jota verkostolta saamme erilaisina materiaaleina, koulutuksina, opastuksina ja tuokiosuunnitelmina. Olin mukana kolmen hengen ryhmässä, kun yritimme alkuvuosina tehdä jonkinlaista opetussuunnitelmaa LY-toiminnallemme. Sitä tehtiin Opetushallituksen maahanmuuttajaopetuksen perusteiden pohjalta. Ongelma vain oli siinä, että perusteet oli kirjoitettu viisipäiväisen viikko-opetuksen mukaan, ja meillä oli vain kaksi tuntia viikossa. Nyt on saatavilla ammattilaisten laatima valmis materiaali, Sirpa kiittelee.

Sirpa välittää kiitoksensa myös toiminnan käynnistäjille ja maalailee varovasti omaa tulevaisuuttaan verkostossa.

– Olen kiitollinen Luetaan yhdessä -toiminnan aloittaneille naisille tästä antoisasta vapaaehtoistyöstä ja toivon, että yhteiskunta antaa tukensa tälle toiminnalle niin, että verkoston toimihenkilöt ja vapaaehtoiset saavat jatkaa tätä tärkeää työtä. Omalla kohdallani harkitsen ryhmämme vetovastuun siirtämistä nuoremmille, vaikka mukana haluan olla, jos terveys sen sallii.

Sydämelliset kiitokset koko verkoston puolesta Sirpalle merkittävästä ja pitkäaikaisesta panoksesta toimintamme eteen. Lisäksi erityiskiitos Luetaan yhdessä -ilosanoman levittämisestä aivan uudelle paikkakunnalle!