Lena Sokka on vuoden 2023 vapaaehtoinen

Luetaan yhdessä -verkoston vuoden vapaaehtoiseksi palkittiin tänä vuonna pitkään toiminnassa vaikuttanut Lena Sokka Vantaan Myyrmäen aamuryhmästä. Valinnan palkittavasta teki verkoston ohjausryhmä toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten ehdotusten pohjalta.

Lenalla on käynnissä jo peräti 16. vuosi Luetaan yhdessä -toiminnassa. Hän on ollut mukana verkostoa edistävässä vapaaehtoistyössä miltei toiminnan alkumetreiltä lähtien. 

– Tulin mukaan Luetaan yhdessä -toimintaan jäätyäni eläkkeelle vuoden 2008 alusta. Liittymiseeni vaikutti, että olin silloin Zonta-kerho Vantaa II:n jäsen. Kerhomme oli 2000-luvun puolessavälissä saanut tietää Marja-Liisa Toivasen ja hänen ystävänsä aloittamista maahanmuuttajanaisille kohdistuvista suomen kielen ryhmistä Myyrmäessä ja Tikkurilassa. Toiminta tuntui jo silloin todella tärkeältä ja tarpeelliselta. Suomen ja asuinpaikkani Länsi-Vantaan katukuvassa oli alkanut näkyä vierasmaalaisia ja mietitytti miten he sopeutuvat tänne. 

Kun sitten naisten ja tyttöjen aseman edistämistä ajavalle Zonta-järjestölle piti tehdä ehdotuksia koko maan kattavasta projektista, Lenan kerhon ehdotus perustaa Vantaan mallin mukaisia opetusryhmiä koko Suomeen tuli valituksi tuoksi projektiksi.

– Kolmena vuonna, 2008-2010, me zontat keräsimme rahaa heijastimia myymällä ja zonta-naiset eri puolilla maata olivat perustamassa ryhmiä. Kun kolmivuotinen projekti päättyi, opetusryhmiä oli jo 27:llä eri paikkakunnalla yhteensä 80. Sen jälkeen vuonna 2010 Suomen Akateemisten Naisten Liitto alkoi hallinnoida toimintaa ja hankkia rahoitusta.

Lena kertoo, että juuri Zonta-tausta ja verkoston historia ovat pitäneet hänet mukana toiminnassa näin pitkään. Toisena tärkeänä motivoivana tekijänä on ollut halu tukea Suomeen muuttaneita naisia ja heidän perheitään.

– Suuresti minua motivoi alussa ja yhä edelleen halu yrittää omalta vähäiseltä osaltani auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen. Tärkeänä pidän, että nimenomaan perheen äiti oppisi suomea ja osaisi hoitaa perheen ja lasten asioita päiväkodin, koulun ja viranomaisten kanssa. Äidin suomen kielen taito on mielestäni tärkein avain perheen ja lasten kotoutumiseen. Ymmärtääkseni perheen äiti on varsinkin maahanmuuttajaperheissä usein perheen keskeisin henkilö ja monesti hän saattaa myös olla perheen ainoa aikuinen.  Uskon että kun äiti osaa suomea koko perhe ja lapset voivat paremmin. 

Myös opiskelijoiden sitoutuminen suomen kielen oppimiseen ja heidän edistymisensä seuraaminen motivoivat Lenaa. Lisäksi Luetaan yhdessä -toiminnan yhteisöllisyys on ollut oleellinen pitotekijä.

– Yksi tärkeä seikka toiminnassa mukana pysymiseen on myös ollut, että työelämän jäätyä taakse oli mukava löytää uusia yhteisöjä kuten tässä tapauksessa Luetaan yhdessä -opettajien rinki. Saa vielä eläkeiässä uusia ystäviä yhteisen mielenkiintoisen harrastuksen kautta. Sillä on suuri merkitys oman hyvinvoinnin kannalta.

Myyrmäen aamuryhmässä vallitseekin tiivis yhteishenki. Ryhmän vapaaehtoiset kiittelevät Lenaa erityisesti hänen sydämellisestä otteestaan ryhmän toimintaan ja sen oppijoihin. Lena saa niin oppijat kuin vapaaehtoisetkin kokemaan itsensä tervetulleiksi, ja hänellä on kyky kohdata jokainen osallistuja. Sen lisäksi Lena  jaksaa innostaa ohjaajia muun muassa uusien opetusmenetelmien kokeilemiseen. Lenan paneutumista ja positiivista vaikutusta ryhmän toimintaan ihaillaan ja kiitellään ryhmän vapaaehtoisten toimesta laajasti. Lena itse kohdistaa kunnian kuitenkin koko ohjaajaporukalle.

– Tietysti olen tosi iloinen siitä, että minua on palkintoperusteissa kehuttu hyvän ilmapiirin luomisesta. Kuten olen sanonut ennenkin, yksin ei ilmapiiriä luoda, siihen tarvitaan koko ryhmä. Varmasti olen ollut onnekas, kun ryhmään on hakeutunut fiksuja naisia, joille tämä on yhtä lailla tärkeä harrastus. Meitä yhdistää terve uteliaisuus vieraista kulttuureista tulevia kohtaan ja samalla aito halu yrittää auttaa maahan tulevia naisia ja perheitä kotoutumaan. Vantaalla ja Myyrmäessä näemme hyvin selvästi maahanmuuttajaväestön nopean kasvun. Tänä päivänä jo lähes joka neljäs vantaalainen on vieraskielinen ja alle kouluikäisistä lapsista jo kolmannes!

Itseään ohjaajana Lena kuvailee seuraavasti:

– Henkilönä en ole mikään pönöttäjä, sen uskallan sanoa. Ehkä joskus olen liiankin rento. Pyrin tervehtimään jokaisen ryhmään tulijan ja muistamaan nimen. Tänä syksynä se on ollut haasteellista, kun uusia oppilaita on tullut ovista ja ikkunoista. Tilanteen mukaan yritän ehtiä vaihtaa jonkun sanan oppilaiden kanssa ennen tai jälkeen varsinaisen oppitunnin, vaikka en olisi asianomaista juuri itse varsinaisesti opettanutkaan. 

Lena pitää tärkeänä sitä, että Luetaan yhdessä -ryhmiin voi osallistua lapsen kanssa. Hänen kokemuksensa mukaan moni kotona lastaan hoitava kaipaa seuraa myös äitiys- ja hoitovapaallaan. Ryhmien eduksi Lena taas mainitsee sen, että opetusta pystytään yleensä yksilöllistämään eivätkä ryhmät perustu niin kutsutulle perinteiselle opetustavalle.

– Opetus on osallistavaa, ei pelkästään edestä tapahtuvaa. Oppilaan omat taidot ja puutteet pystytään ottamaan paremmin huomioon kuin isoissa ryhmissä ja etenemään sen mukaan. Meillä Myyrmäessä on onneksi ollut niin paljon vapaaehtoisia, että olemme voineet toimia etupäässä parityöskentelynä sen jälkeen, kun yhteisosio on tunnin alussa pidetty. Nyt tänä syksynä on tosin oppilaiden määrä lisääntynyt merkittävästi, joten on pitänyt tehdä osaksi pienryhmiä, lähtötaso huomioiden. 

Oppijoiden kielitaidon kehittymisen lisäksi Lena on päässyt todistamaan myös aivan toisenlaisia onnistumisia, ehkä niitä kaikista arvokkaimpia.

– Luetaan yhdessä -ryhmissä oppilaat voivat myös löytää itselleen uusia ystäviä, joko toisesta maahanmuuttajasta tai vapaaehtoisesta. Ilokseni olen huomannut, että näin on vuosien saatossa aina silloin tällöin tapahtunut.

Luetaan yhdessä -verkosto kiittää sydämellisesti Lena Sokkaa pitkäjänteisestä ja tärkeästä panoksesta verkoston -toimintaan ja onnittelee ansaitusta palkinnosta!