Uuden suomalaisen koulutuspolkuja

Viime lokakuussa järjestetty seminaarimme kulki teemalla “Uuden suomalaisen polkuja”, jonka siivin halusimme tarjota tietoa ja näkökulmia Suomeen muuttaneiden kotoutumisesta. Yksi asiantuntijapuhujistamme, Työväen Sivistysliiton koulutussuunnittelija Leeamaria Välitalo, esitteli puheenvuorossaan erilaisia koulutuspolkuja ja havainnollisti osuvasti kotoutumisjärjestelmämme koukeroita. Puheenvuoro tarjosi kattavan kokonaiskuvan siitä, minkälaisista palikoista Suomeen muuttaneen koulutuspolku yleensä muodostuu. Alla vapaasti tiivistettynä olennaisimpia paloja Välitalon puheenvuorosta.

Statistiikkaa pohjalle

Välitalo pohjusti puheenvuoroaan näyttämällä lukuja siitä, mistä maista ja millä kärkisyillä Suomeen muutetaan. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaan kansalaisia asui Suomessa vuonna 2021 296 464, eli noin 5 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaan kansalaisista kolme suurinta ryhmää samaisena vuonna olivat venäläiset, virolaiset ja irakilaiset, joiden rinnalle vuonna 2022 nousivat Ukrainasta sotaa paenneet.

Suomeen muutetaan monenlaisista syistä, mutta vuonna 2021 myönnettyjen ensimmäisten oleskelulupien perusteella merkittävimpiä Suomeen tulon syitä ovat olleet työ (27%), perhesyyt (23%), opiskelu (14%) sekä kansainvälistä suojelua saaneet ja kiintiöpakolaiset (7,5%). Korkeasti koulutettujen osuus on maahan muuttaneiden osalta suuri, mutta toisaalta joukossa on myös niitä, jotka eivät ole käyneet edes perusopetusta vastaavaa oppimäärää. Tulijoiden kirjo on siis hyvin moninainen.

Koulutuspolut

Suurimmalle osalle Suomeen muuttaneista sekä heidän itsensä että yhteiskunnan asettama tavoite on työllistyminen, ja siihen tähtäävät tietysti myös koulutuspolut. Ne turvapaikanhakijat, jotka asuvat ensimmäiset kuukautensa tai vuotensa vastaanottokeskuksissa, saattavat hyvässä tapauksessa päästä kiinni kieliopintoihin jo keskusten järjestämien epävirallisten opetusryhmien kautta. Varsinainen kototumissuunnitelma tehdään kuitenkin vasta sitten, kun henkilöllä on Suomessa oleskelulupa. Suunnitelman tekemisestä vastaavat Te-toimisto, työllisyyspalvelut tai kunta.

Kotoutumissuunnitelma on tärkeä, sillä se avaa tien viralliseen ja maksuttoman kotoutumiskoulutukseen, jossa suomen tai ruotsin kielen oppiminen on hyvin keskeisessä roolissa. Kotoutumiskoulutuksesta on tarkoitus siirtyä ammatillisiin opintoihin tai muihin jatko-opintoihin, joiden jälkeen tavoitteena on työllistyminen. Työllistyä voi toki muissakin vaiheissa tai kokonaan ilman Suomessa saatua koulutusta.

Mikä kotoutumiskoulutus? 

Kotoutumiskoulutus on nykyisin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimaa työvoimakoulutusta, jota järjestävät useat eri kilpailutetut tahot. Kotoutumiskoulutus alkaa yleensä kartoituksella ja kielitaitotason testauksella, jonka perusteella opiskelijat jaetaan heille sopiviin tasoryhmiin. Koulutus sisältää paljon suomen tai ruotsin kielen opiskelua, mutta myös suomalaiseen kulttuuriin tutustumista, työelämä- ja yhteiskuntataitoja sekä uraohjausta ja työssäoppimisjaksoja. Kotoutumiskoulutus kestää yleensä noin yhden vuoden ja sen tavoitteena on opiskelijan valmiuksien vahvistaminen työelämää tai siihen tähtäävään koulutusta varten sekä kielitaitotason B1.1 saavuttaminen. Aina näihin tavoitteisiin ei toki päästä, etenkään jos aikaisempaa koulutaustaa ei juuri ole. 

Luku-ja kirjoitustaidon koulutus ja perusopetus

Jos latinalaisilla aakkosilla lukeminen on vierasta, voidaan Suomeen muuttanut ohjata luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen ennen varsinaista kotoutumiskoulutusta. Lukutaitokoulutukset kestävät järjestävästä tahosta riippuen noin kolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen ja niiden aikana vahvistetaan lukutaidon lisäksi myös muita opiskelutaitoja ja -valmiuksia. Luku-ja kirjoitustaidon koulutuksen jälkeen jatkopolku kotoutumiskoulutuksen sijaan voi olla myös aikuisten perusopetus, johon tosin ohjataan ensisijaisesti alle 30-vuotiaita kotoutujia. Jos perusopetukselle on selkeä syy ja tarve, kuten hyvin vähäinen tai olematon koulutus lähtömaassa, siihen voivat kuitenkin päästä myös vanhemmat kotoutujat. Perusopetus jakautuu lukutaitovaiheen jälkeen alkuvaiheeseen ja päättövaiheeseen, jotka kestävät opiskelijasta riippuen yhteensä noin 2-4 vuotta. Sen jälkeen suuntana ovat niin ikään jatko-opinnot tai työllistyminen.

Mihin tarvitaan Luetaan yhdessä -ryhmiä ja muuta epävirallista opetusta? 

Joillekin kotoutumispolku on koulutuksen osalta suoraviivainen, mutta monien kohdalla mutkikas tai vaatii vähintäänkin paljon odottelua eri nivelvaiheissa. Kotoutumiskoulutusten ulkopuolelle jää myös merkittävä joukko Suomeen muuttaneita, esimerkiksi työn perässä tai senioreina Suomeen tulleet sekä kotoutumisajan ylittäneet. Pienten lasten äitien kotoutumisaika taas saattaa hujahtaa samalla, kun he hoitavat lapsiaan kotona tai keskeytyä uuteen raskauteen. Kotoutumisajan umpeuduttua kotoutumiskoulutuksiin on vaikeaa päästä.

Luetaan yhdessä -ryhmät ja muut epäviralliset kieliryhmät paikkaavat ja täydentävät tällöin virallisia koulutuksia. Luetaan yhdessä -ryhmiin voi tulla mukaan vaikka heti maahan saavuttua iästä, oleskeluluvasta, lausunnoista tai taustakoulutuksesta riippumatta. Ryhmät palvelevat myös kotivanhempia, jotka eivät halua keskeyttää kielenopiskelua tai haluavat aloittaa sen hoitovapaan aikana, sekä niitä, joille viralliset kurssit eivät ole olleet riittäviä toivotun kielitaitotason saavuttamiseksi. Luetaan yhdessä -ryhmistä voi myös tulla hakemaan vauhtia esimerkiksi seuraavaa opiskelupaikkaa odottaessa ja uutta työtä hakiessa. Suoraan töihin Suomeen tulleille ryhmät tarjoavat maksuttoman paikan oppia suomea, jos työnantaja ei tarjoa kieliopintoja. 

Muita kieliopintoja tarjoavat paikkakunnasta ja ajankohdasta riippuen erilaiset järjestöt, kansalaisopistot, kesäyliopistot sekä erilaiset oppilaitosten hankkeet, joissa saatetaan tarjota esimerkiksi lyhyempiä työelämälähtöisiä koulutuksia. Tällöin kuitenkin muun muassa ryhmien maksullisuus rajaa ulkopuolelle osan kohderyhmästä. Myös siksi maksuttomalle, matalan kynnyksen Luetaan yhdessä -toiminnalle on aito tarve muun tarjolla olevan kielikoulutuksen rinnalla.